Ulkomaisen sijoitusvakuutuksen verotus

10 ulkomaisen sijoitusvakuutuksen ongelmakohtaa

Erityisesti Luxemburgiin ja Irlantiin sijoittautuneet vakuutusyhtiöt ovat tarjonneet sijoitussidonnaisia henkivakuutuksia eli niin sanottuja säästöhenkivakuutuksia, varainhoitovakuutuksia tai sijoituskuoria, varakkaille suomalaisille yksityishenkilöille.

Verotuksen lykkäysvaikutuksen lisäksi sijoitusvakuutusten houkuttelevuutta on lisännyt finanssialan kasvava sääntely. Esimerkiksi Suomen kansalaisia koskeva kielto hallintarekisteröidä kotimaisia omistuksia on aiheuttanut ong

elmia joillekin ulkomaisille arvopaperin säilyttäjille. Ulkomaisella sijoitusvakuutuksella arvopaperit on saatu siirrettyä ulkomaisen vakuutusyhtiön omistukseen eikä hallintarekisteröinnille enää ole ollut estettä. Vastaavasti pankkisalaisuuden murtuminen ja verotustietojen automaattinen vaihtaminen Suomen ja muiden valtioiden veroviranomaisten välillä on osaltaan voinut vaikuttaa aikaisemmin suorassa omistuksessa olleiden sijoitusten ja varallisuuden siirtymiseen sijoitusvakuutuksiin. Sijoitusvakuutuksen vuosittaiset tuotot eivät myöskään näy vakuutuksenottajan julkisissa verotiedoissa ennen niiden nostamista vakuutuksesta.

Ulkomaisten sijoitusvakuutusten erityispiirteenä on ollut niiden vapaampi muokattavuus sekä vakuutuksenottajan mahdollisuus valita vapaammin sijoituskohteet joihin vakuutuksen säästö on sidottu eli ns. ”kohde-etuus”. Ulkomaisissa sijoitusvakuutuksissa on tyypillisesti vakuutusyhtiöstä erillinen säilyttäjäpankki sekä varainhoitaja, kuten varakkaita asiakkaita palveleva pankki eli ns. ”Private Bank”.

Vakuutuksenottajan asuessa vakuutusta otettaessa Suomessa sovelletaan ulkomaiseen sijoitusvakuutukseen pääsääntöisesti Suomen lakia. Vastaavasti jos vakuutuksenottaja (tai edunsaaja) asuu Suomessa, sovelletaan vakuutukseen Suomen verosäännöksiä.

Ulkomaisen sijoitusvakuutuksen ”räätälöinti” ja vakuutuksen poikkeaminen kotimaisten vakuutusyhtiöiden tarjoamista vakioratkaisusta voi aikaansaada ongelmia sovellettaessa Suomen vakuutussopimuslakia ja verosäännöksiä.  

1. Arvopaperisalkku siirto vakuutukseen

Olemassa olevan arvopaperisalkun siirto vakuutukseen eli vakuutusmaksun suorittaminen luontaissuorituksena muussa kuin rahassa on verotettava tapahtuma. Mahdollinen luovutusvoitto on Suomessa verovelvolliselle vakuutuksenottajalle verotettavaa pääomatuloa (30 % / 34 %).

Lisäksi suomalaisten arvopaperien, kuten osakkeiden, siirrosta on suoritettava varainsiirtoveroa (1,6 % / 2 %). Huomionarvoista on, että listattujen arvopaperien varainsiirtoverovapautus ei yleensä sovellu siirtoon, koska se edellyttää kiinteää käteisvastiketta.

2. Useampi vakuutuksenottaja

Kahden tai useamman vakuutuksenottajan sijoitusvakuutuksen liittyy riski lahjaverosta vakuutusta otettaessa. Vakuutusmaksun suoritus toisen puolesta on verotettava lahja. Toisin kuin monessa muussa valtiossa Suomessa myös puolisoiden väliset lahjat ovat lahjaveron alaisia. Huomionarvoista on, että vakuutusmaksun suorittaminen myös puolisoiden yhteiseltä pankkitililtä voidaan katsoa verotettavaksi lahjaksi, jos varat eivät ole kertyneet puolisoiden kesken tasaisesti.  

Vakuutusrakenne muodostuu monesti epätarkoituksenmukaiseksi avioerotilanteissa eikä vakuutuksen jakamisesta vakuutuksenottajien kesken ole julkaistua verotuskäytäntöä. Vakuutuksen jakaminen voidaan tulkita uusiksi vakuutukisiksi jolloin vakuutuksen tuotto verotetaan pääomatulona.

3. Useampi henkivakuutettu

Kotimaiset vakuutusyhtiöt eivät tarjoa useamman vakuutuksenottajan sijoitussidonnaisia henkivakuutuksia, jotka säilyvät voimassa ensimmäisen vakuutuksenottajan ja henkivakuutetun kuoltua. Kyseiset vakuutusrakenteet eivät ole pääsääntöisesti tarkoituksenmukaisia.

Vakuutussopimuslain mukaan, jos vakuutuksenottaja kuolee ennen kuin vakuutuskorvaus on maksettava, vakuutuksenottajan oikeus siirtyy edunsaajalle. Siirtyvä vakuutussopimus on Suomessa verotettava perintöveron alainen ja näin ollen useamman henkivakuutetun rakenteella ei pystytä lykkäämään perintöverotusta toisin kuin jossakin muissa maissa. Kyseiset rakenteet voivat aiheuttaa tilanteita, joissa mahdollisesti jäljelle jäävän vakuutuksenottajan rinnalle nousee useita edunsaajia ja vakuutuksen hallinnointi käy käytännössä mahdottomaksi. Lisäksi näiden edunsaajien takaisinostoihin ja myöhemmin maksettavan kuolintapauskorvauksen verotukseen liittyy merkittävää epävarmuutta.

4. Vakuutusehtojen muutokset

Ulkomaisissa sijoitusvakuutuksissa on esiintynyt tilanteita, joissa vakuutuksen ehtoja on muutettu merkittävästi vakuutuksen voimassaolon aikana. Lisäksi vakuutuksen osapuolia, kuten vakuutuksenottajia ja henkivakuutettuja on saatettu lisätä, poistaa tai vaihtaa. Esimerkiksi avioeron yhteydessä on voitu jakaa henkivakuutus puolisoiden kesken kahdeksi uudeksi vakuutukseksi tai vakuutukseen on voitu lisätä uusia henkivakuutettuja. Joissakin tapauksissa samassa yhteydessä myös vakuutusnumeroa on muutettu tai vakuutuksen säästö on siirretty täysin uuteen vakuutukseen.

Verohallinnon tulkinnan mukaan vakuutuksen tuottoa verotetaan pääomatulona, jos vakuutus muutetaan toisenlaiseksi vakuutukseksi. Vakuutuksen ehtojen merkittäviin muutoksiin liittyy riski vakuutuksen tuoton verottamisesta erityisesti tilanteissa, joissa muutos on lähtenyt liikkeelle vakuutuksenottajan aloitteesta.

5. Vakuutuksenottajan määräysvalta

1.1.2020 alkaen sijoitussidonnaisiin henkivakuutuksiin, kapitalisaatiosopimuksiin ja eläkevakuutuksiin tavanomaisesti liittyvä verotuksen lykkääntymisetu menetetään, jos vakuutuksenottajalla tai hänen määräämällään henkilöllä on:

  1. oikeus päättää kohde-etuuteen liittyvän määräys- tai äänivallan käyttämisestä;
  2. oikeus päättää siitä, kenelle tai millä ehdoilla kohde-etuutena oleva varallisuus luovutetaan;
  3. oikeus päättää kohde-etuutta koskevasta käyttö- tai hallintaoikeudesta; tai
  4. oikeus tehdä kohde-etuutena olevaan varallisuuteen liittyviä toimeksiantoja tai muita kohde-etuuteen liittyviä sopimuksia vakuutusyhtiön puolesta kolmannen osapuolen kanssa.

Uudella erityisellä (veronkierto)säännöksellä on haluttu puuttua tilanteisiin, joissa vakuutuksenottaja käyttää vakuutusyhtiön omistamiin sijoituskohteisiin liittyvää määräysvaltaa. Kyseiset järjestelyt ovat olleet aikaisemmin varsin yleisiä tiettyjen ulkomaisten vakuutusyhtiöiden tarjoamissa vakuutuksissa.

Uusien sääntöjen perusteella esimerkiksi vakuutuksessa olevien sijoitusten palauttaminen vakuutuksenottajalle (vakutuuksen takaisinosto ”in natura”) voitaisiin tulkita tilanteeksi jossa vakuutuksenottajalla on oikeus päättää kohde-etuuden luovutuksesta ja vakuutus näin ollen sivuutetaan verotuksessa. Verottaja voisi myös väittää, että vakuutuksessa olevien sijoitusten palauttaminen vakuutuksenottajalle osoittaa, että vakuutetulla on ollut tämä oikeus myös aikaisempina verovuosina.

6. Sijoituskohteita koskevat toimeksiannot varainhoitajalle (”Self-Management”)

Samassa yhteydessä sijoitusvakuutusten veroedut rajattiin pois vakuutuksilta, joissa vakuutuksenottaja on voinut antaa osto- ja myyntitoimeksiantoja vakuutusyhtiön puolesta suoraan vakuutusyhtiöstä riippumattomalle varainhoitajalle tai säilyttäjäpankille eli käydä kauppaa itsenäisesti vakuutuksen kohde-etuutena olevilla arvopapereilla.

Ulkomaiset vakuutusyhtiöt ovat pääsääntöisesti reagoineet tähän muutokseen ja poistaneet kyseiset suorat valtuutukset tehdä kohde-etuuksia koskevia toimeksiantoja tai muita sopimuksia. Vakuutuksenottajan tulee tehdä pyynnöt allokaatiomuutoksista suoraan vakuutusyhtiölle. Tämä kasvattaa luonnollisesti toimeksiannon toteuttamisen viivettä jossain tilanteissa jopa joihinkin päiviin. Vaihtoehtoisesti vakuutus on voitu siirtää täyden valtakirjan varainhoitoon, jossa ulkopuolinen varainhoitaja tekee sijoituspäätökset.

Vaikeita tulkintatilanteita voi esiintyä tilanteissa, joissa vakuutuksenottajalla pitkäaikainen asiakassuhde saman pankin ja varainhoitajan kanssa, joka vastaa myös sijoitusvakuutuksessa olevien varojen sijoittamisesta vakuutusyhtiön lukuun. Näissä tilanteissa on varmistettava, että vakuutuksenottaja ei tosiasiassa voi vaikuttaa sijoitusvakuutuksessa olevia varoja koskeviin sijoituspäätöksiin muutoin kuin asioimalla vakuutusyhtiön kanssa. Myös vakuutusyhtiötä edusta vakuutusasiamies katsottiin tässä suhteessa kolmanneksi osapuoleksi (KVL 2020/26).

7. Listaamattomat arvopaperit ja muut epätavalliset sijoituskohteet

Uuden erityisen verotusmenettelyn lisäksi yleisellä veronkiertosäännöksellä on jo aikaisemmin puututtu tiettyihin tilanteisiin, joissa ulkomaisen sijoitusvakuutuksen kautta on sijoitettu vakuutuksenottajan lähipiiriyhtiöihin, kuten vakuutuksenottajan lähipiiriyhtiön liikkeelle laskemaan velkainstrumenttiin ns. ”Promissory Note” tai ”Private Bond” lainajärjestelyt.

8. Vakuutuksesta veloitettavat kolmansien osapuolien kulut

Ulkomaisten sijoitusvakuutusten säästöstä velvoitetaan monesti säilyttäjäpankin ja varainhoitajan kuluja. Joissakin tapauksissa vakuutuksista on veloitettu myös konsultoivan varainhoidon, sijoitusneuvonnan tai muun sijoitustoimintaa liittyvän asiantuntijan palkkioita.

Suomen verotuskäytännön perusteella ei ole täysin selvää missä määrin kyseisiä muita kuluja voidaan veloittaa vakuutuksesta ennen kuin veloitusta käsitellään vakuutuksenottajalle verotettavana nostona vakuutuksesta. Toisaalta sijoitustoimintaan liittyvä kulu voi joka tapauksessa olla vakuutuksenottajalle verovähennyskelpoinen tulonhankkimiskulu. Yhdistelmävakuutuksen vakuutusmaksuista annettiin myös tuore päätös KVL 2020/43.

9. Vakuusjärjestelyt

Sijoitussidonnaista henkivakuutusta voidaan käyttää esimerkiksi lainan vakuutena. Vakuutussopimuslain mukaan vakuutuksenottajalla on oikeus luovuttaa ja pantata henkivakuutukseen perustuva oikeus.

Sijoitusvakuutuksen panttaus ei lähtökohtaisesti aikaansaa veroseuraamuksia. Monet ulkomaiset pankit kuitenkin toteuttavat, kotimaisesta käytännöstä poiketen, vakuusjärjestelyn edellyttämällä henkivakuutussopimuksen luovutusta (”Assignment”) pankille. Valitettavasti riskinä on, että verottaja voi tulkita tämän kaltaisen vakuusjärjestelyn vakuutuksen verotettavaksi luovutukseksi eikä veroneutraaliksi panttaukseksi.

10. Maastamuuttotilanteet

Monet ulkomaiset vakuutusyhtiöt markkinoivat sijoitusvakuutuksiaan siirtokelpoisina. Vakuutuksen ehtoja voidaan maastamuuttotilanteissa muuttaa vakuutuksenottajan uuden kotimaan säännöksiä vastaavaksi ja näin säilyttää tietyt veroedut, kuten verotuksen lykkäysvaikutus.

Maastamuuttotilanteissa vakuutus voi olla siirrettävissä, mutta sen soveltuvuus uuden kotimaan verotukseen ja muihin säännöksiin tulee selvittää huolella. Lisäksi vakuutussopimukseen tehtävien muutosten mahdolliset verovaikutukset tulisi selvittää ennakolta. Maastamuutto tilanteissa onkin suositeltavaa olla ajoissa liikkeellä, erityisesti jos sijoitusvakuutukseen on kertynyt merkittävä säästö.

Lopuksi

Suurin osa sijoitusvakuutusten ongelmatilanteista on kuitenkin selvitettävissä, kunhan ne on ensin tunnistettu. Keskustelen mielellään lisää sijoitusrakenteista ja avustan niiden riippumattomassa arvioinnissa.

Johan Hägerström

Puhelin: +358 40 9600 417

Sähköposti: [email protected]

Share this post

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook
Share on tumblr
Share on reddit
Share on pinterest
Share on print
Share on email