Ennakkoratkaisuhakemuksella voi ennakolta varmistaa tietyn toimen veroseuraamukset verottajaa sitovasti. Hakemukseen annettava ennakkoratkaisu on verottajaa sitova päätös siitä, miten verottaja tulee menettelemään yksittäisessä asiassa. Ennakkoratkaisulla voidaan välttää jälkikäteiset tulkintaerimielisyydet verottajan kanssa ja tarvittaessa muuttaa toimintasuunnitelmaa ennen toimenpiteen tai järjestelyn toteuttamista. Ennakkoratkaisua voivat hakea niin yritykset kuin yksityishenkilöt.
Ennakkoratkaisuhakemus on käyttökelpoinen väline itselle tärkeiden ja poikkeuksellisten tilanteiden veroseuraamusten varmistamiseen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi yritys ja kiinteistökaupat, yritysjärjestelyt, sukupolvenvaihdokset sekä perinnön ja lahjat, ulkomaille muuttaminen, sijoitustoiminta tai yritystoiminnan lopettaminen. Ennakkoratkaisuhakemus voidaan jättää Verohallinnolle tuloveroa, arvonlisäveroa, ennakkoperintä ja työnantajan sairausvakuutusmaksua, perintö- ja lahjaveroa, varainsiirtoveroa ja tiettyjä muita veroja kuten lähdeveroa ja kiinteistöveroa koskevissa asioissa.
Verohallinnolle jätettyjen ennakkoratkaisuhakemusten käsittelyaika on yleensä 1,5–3 kuukautta. Lisäksi Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä on 30 päivän valitusaika ennakkoratkaisupäätöksestä. Näin ollen lainvoimaisen ennakkoratkaisun saaminen kestää yleensä 2–4 kuukautta. Käsittelyaika voidaan kiireellisissä ja merkittävissä asioissa kuitenkin pyrkiä kiirehtimään, jolloin lainvoimainen ennakkoratkaisu voidaan saada jopa noin kuukaudessa.
Ennakkoratkaisuhakemus Keskusverolautakunnalta
Myös Keskusverolautakunta antaa tulo- ja arvonlisäverotusta koskevia ennakkoratkaisuja. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisuprosessi on tarkoitettu erityisesti tulkinnanvaraisiin ja laajempaa merkitystä omaavien periaatteellisten tulkintakysymysten ratkaisemiseen.
Keskusverolautakunnan jäsenet koostuvat Verohallinnon, veronsaajien (valtiovarainministeriö, Suomen Kuntaliitto), elinkeinoelämän (MTK, EK, Keskuskauppakamari) ja palkansaajien (SAK) edustajista. Keskusverolautakunnan kokoonpano tukee merkittävien periaatteellisten tulkintakysymysten ratkaisemista ja myös veronmaksien edustajat ovat edustettuina asian ratkaisemisessa.
Toisin kuin Verohallinnon antama ennakkoratkaisu Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisupäätös yleensä julkaistaan ja siihen voivat näin ollen vedota myös muut verovelvolliset. Hakijan nimeä ei kuitenkaan julkaista.
Ennakkoratkaisuhakemuksen laatiminen ja hakeminen
Ennakkoratkaisuhakemus tehdään kirjallisesti. Hakemus on vapaamuotoinen, mutta nykyään Verohallinto pyytää liittämään hakemukseen kansilehdeksi liitelomakkeen.
Ennakkoratkaisuhakemuksessa on esitettävä yksilöity verotusta tai liiketoimea koskeva kysymys tai useita kysymyksiä. Yleisluonteisiin tai teoreettisiin kysymyksiin ei anneta ennakkoratkaisua.
Ennakkoratkaisuhakemuksessa on myös esitettävä selvitys ja hakemukseen tulee liittää asian ratkaisemisen kannalta olennaiset liitteet. Jos hakemuksen kohteena oleva toimi on osa laajempaa kokonaisuutta, tulee hakemuksessa tuoda esiin, miten esitetty toimi liittyy tähän laajempaan kokonaisuuteen. Kaikkien asiaan vaikuttavien seikkojen esille tuominen on hakijan intressissä koska ennakkoratkaisupäätös sitoo verottajaa vain, jos kaikki asiaan vaikuttavat seikat on tuotu ilmi ennakkoratkaisuhakemuksessa.
Verohallinto pyytää nykyisi pääsääntöisesti hakijalta lisäselvitystä ja esittää tarkentavia kysymyksiä ennen sitovan ennakkoratkaisun antamista. Lisäselvityspyyntöihin tulee vastata huolellisesti. Satuaan riittävät tiedot asian ratkaisemiseksi Verohallinto antaa pääsääntöisesti sitovan ennakkoratkaisupäätöksen. Päätös on maksullinen.
Ennakkoratkaisun sitovuus
Verohallinnon on noudatettava lainvoimaista ennakkoratkaisua, jos verovelvollinen sitä vaatii ja jos todelliset olosuhteet vastaavat hakemuksessa kuvattua tilannetta. Päätöstä ei sovelleta, jos hakemuksessa annetut tiedot ovat siinä määrin virheelliset tai puutteelliset, että sillä olisi ollut vaikutusta asian ratkaisemiseen. Päätöstä ei sovelleta myöskään silloin, kun päätöksessä sovellettu lainkohta on muuttunut.
Esimerkiksi tuloverotuksen osalta ennakkoratkaisua voidaan hakea enintään kuluvalle ja sitä seuraavalle verovuodelle.
Ennakkoratkaisupäätöksestä valittaminen
Verohallinnolta haetusta ennakkoratkaisusta voi valittaa toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisusta valitetaan suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Näin ollen tulkinnanvaraisissa kysymyksissä, joissa valitusprosessi on todennäköinen, käsittelyaikaa on mahdollista lyhentää huomattavasti jättämällä ennakkoratkaisuhakemus Keskusverolautakunnalle.
Muu ennakollinen ohjaus
Nykyään etenkin osakeyhtiöillä on mahdollisuus pyytää Verohallinnolta ennakollista keskustelua haastaviin verokysymyksiin liittyen. Keskustelussa voidaan selvittää esimerkiksi yritysjärjestelyn tai muun merkittävän järjestelyn verovaikutuksia.
Keskustelun tuloksena Verohallinnolta saa kirjallisen ohjauksen ja tätä kautta luottamuksensuojaa. Ennakollinen keskustelu voi olla kustannustehokas ja nopea vaihtoehto ennakkoratkaisun hakemiselle. Arvonlisäverotuksessa voi hakea myös maksutonta kirjallista ohjausta yksittäiseen arvonlisäveroasiaan. Kirjalliseen ohjaukseen ei voi hakea muutosta valittamalla.
Verohallinto on myös käynnistänyt uuden vapaaehtoisen sovittelumenettelyn, jossa voidaan selvittää syntyneitä väärinkäsityksiä ja joissakin tapauksissa jopa välttää pitkäkestoinen veroriita tai ainakin pohjustaa suullisesti myöhemmin jätettävää oikaisuvaatimusta sekä selvittää riidanalaiset ja riidattomat seikat.
Yrityksen tappioiden vähentäminen omistajanvaihdoksen jälkeen edellyttää Verohallinnolta haettavaa poikkeuslupaa. Poikkeuslupahakemuksen voi monesti jättää myös ennakolta ennen omistajanvaihdoksen toteuttamista.
Lisäksi työeläkemaksujen suoritusvelvollisuudesta on mahdollista hakea ennakollista ohjausta tai päätöstä työeläkeyhtiöiltä.