Exit-veroa (maastapoistumisveroa tai virallisemmin arvonnousuveroa) koskeva luonnos hallituksen esityksestä julkaistiin ja lähetettiin lausuntokierrokselle 12.8.2022. Luonnollisten henkilöiden exit-veroa koskeva ehdotus on jatkoa yhteisöjen jo voimassa olevalle exit-verolle.
Alustavassa ehdotuksessa exit-vero sovellettaisiin luonnollisiin henkilöihin, joiden verovelvollisuusasema muuttuu vuoden 2023 alun jälkeen:
- Yleisesti verovelvollisesta rajoitetusti verovelvolliseksi, tai
- joiden verosopimuksen mukainen asuinvaltio siirtyy pois Suomesta.
Exit-veroa sovellettaisiin henkilöihin, jotka ovat ennen Suomesta pois muuttoa olleet yleisesti verovelvollisia Suomessa, ja joiden verosopimuksen mukainen asuinvaltio olisi ollut Suomi vähintään neljän vuoden ajan Suomesta pois muuttoa edeltäneiden 10 vuoden aikana.
Exit-veron piiriin kuuluisi lähtökohtaisesti irtain omaisuus. Näitä olisivat osakkeet, muun yhteisön vastaavat osuudet, sijoitusrahasto-osuudet ja niihin rinnastettavat yhteissijoitusyritysten osuudet, joukkovelkakirjat sekä muut velkasitoumukset, optiot, termiinit, muut johdannaissopimukset sekä muut kuin edellä mainitut arvopaperit, kapitalisaatiosopimukset, säästöhenkivakuutukset, eläkevakuutusta koskevat sopimukset sekä virtuaalivaluutat.
Kiinteistöt sekä asunto-osakeyhtiöden ja muiden kiinteistöyhtiöiden osakkeet eivät kuuluisi exit-veron piiriin. Suomi säilyttää lähtökohtaisesti jo nykyisin verotusoikeuden Suomesa sijaitseviin kiinteistöihin sekä asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin henkilön muuttaessa Suomesta.
Exit-veroa ei kuitenkaan sovellettaisi, jos omaisuuden arvonnousutulon alaisen omaisuuden yhteenlaskettu käypä arvo olisi vähemmän kuin 500.000 euroa sekä mainitun omaisuuden laskennallisen luovutusvoiton määrä olisi vähemmän kuin 100.000 euroa (”kynnysarvot”). Exit-vero ei siis lähtökohtaisesti tulisi sovellettavaksi jos henkilön muun irtaimen omaisuuden kuin asunto-osakkeiden ja kiinteistöyhtiöden osakkeiden käypä arvo on alle 500.000 ja exit-veroa perittäisiin vain siltä osin kuin henkilön laskennallinen luovutusvoitto ylittää 100.000 euroa.
Exit-vero luettaisiin Suomesta pois muuttoa edeltävän päivän verovuoden pääomatuloksi tai verovelvollisen vaatimuksesta sen verovuoden tuloksi, jona omaisuutta luovutetaan vastikkeellisesti tai lahjana, ei kuitenkaan, jos luovutus tapahtuu myöhemmin kuin kahdeksantena verovuotena muuttovuoden jälkeen.
Omaisuuden arvonnousun laskennallinen luovutusvoitto määritettäisiin vähentämällä arvonnousun alaisen omaisuuden Suomesta pois muuttoa edeltävästä käyvästä arvosta omaisuuden hankintameno. Laskennallinen luovutusvoitto laskettaisiin soveltaen luovutusvoittoa koskevia yleisiä periaatteita eli esimerkiksi hankintameno-olettamaa voitaisiin käyttää. Vero määrättäisiin laskennallisen luovutusvoiton 100.000 euroa ylittävältä osin. Omaisuuden arvonnousun perusteella verotettava tulo olisi pääomatuloa ja siihen sovellettaisiin pääomatulon verokantaa (30 % tai 34 %).
Exit-verosta ehdotetaan tietyin edellytyksin hyvitettäväksi uudessa kotivaltiossa samasta tulosta maksettavaksi määrättävä vero, jos uusi kotivaltio ei tunnusta Suomen exit-verotuksessa käyttämää ”uutta hankintamenoa” tai muuten poista kaksinkertaista verotusta.
Linkki hallituksen exit-veroa koskevaan esitysluonnokseen.
*Muokattu luonnos exit-verosta (arvonnousuvero, maastapoistumisvero) koskevasta hallituksen esityksestä on toimitettu lainsäädännön arviointineuvostolle 7.10.2022. Muokatussa ehdotuksessa on merkittäviä muutoksia edellä esitettyyn. Joitakin verovelvollisille ongelmallisia kohtia on poistettu. Esimerkiksi exit-veron takautuvuus muuton tosiasiassa tapahtuessa ennen 1.1.2023 (mutta henkilön jäädessä yleisesti verovelvolliseksi vielä kolmen vuoden säännön perusteella) vaikuttaa poistetun erityissäännöksellä. Jatkan lainsäädäntöesityksen edistymisen seuraamista.
*Exit-veroa koskevaa esitystä ei ole valtioneuvoston yleisistunnon asialista 17.11.2022. Tällä hetkellä (17.11.2022) vaikuttaa siltä, että esitys ei ole etenemässä.