Joka vuosi useat kymmenet suomalaiset voittavat Lotosta, Eurojackpotista ja muista veikkaus- ja arpajaispeleistä miljoonia. Lottovoitto tai muu suurvoitto on elämää muuttava hetki. Veikkauksen toteuttaman tutkimuksen mukaan suurin merkittävän voiton saaneista henkilöistä koki elämänsä muuttuneen voiton seurauksena jonkin verran tai erittäin paljon. Ks. lisää Veikkauksen sivustolta.
Lottovoiton aiheuttama äkillinen muutos varallisuustilanteessa tuo mukanaan myös paljon uutta selvitettävää sekä uusia velvollisuuksia. Seuraavassa käsitellään yleisellä tasolla kotimaisia Veikkauksen lottopelien (Lotto, Eurojackpot ja Vikinglotto) päävoittojen verotusta. Ulkomailta saatujen lottovoittojen osalta verotus on aina syytä selvittää huolella. Sama koskee Suomesta saatuja voittoja, jos asut itse ulkomailla.
1 LOTTOVOITTOJEN JA MUIDEN ARPAJAISVOITTOJEN VEROTUS
Veikkaukselta saadut lottovoitot ovat saajalle lähtökohtaisesti verovapaita (tuloverolaki 85 §).
Verovapaus koskee lähtökohtaisesti myös muista Euroopan talousalueen (ETA-alue) maista saatuja lottovoittoja.
ETA-alueen ulkopuolelta saatu lottovoitto on saajalleen muuta veronalaista ansiotuloa (progressiivinen vero jopa noin 50 prosenttia). Ulkomailta saatavien voittojen osalta verotus ja ilmoitusvelvollisuus on aina suositeltavaa selvittää huolella. Sama koskee Suomesta saatuja voittoja, jos pelaaja asuu ulkomailla.
1.1 Yhdessä pelaaminen (porukkapelit)
Arpajaislaki edellyttää nykyään Veikkauksen osalta tunnistautuneena pelaamista. Verohallinnon tulkinnan mukaan tämä tarkoittaa, että tuloverolain 85 §:n mukaisena verovapaana lottovoittona tai muuna arpajaisvoittona voidaan pitää vain tunnistautuneelle pelaajalle itselleen suoraan maksettua arpajaisvoittoa. Verohallinnon tulkinnan mukaan koska arpajaislaissa pelaamisen edellytyksenä on pelaajan tunnistautuminen ja mahdollinen voitto maksetaan vain tälle tunnistautuneelle pelaajalle, arpajaisiin osallistuneeksi ja tuloverolain 85 §:n mukaisen verovapaan arpajaisvoiton saajaksi katsotaan vain tunnistautuneena pelannut henkilö tai henkilöt. Mikäli saatua tuloa tämän jälkeen jaetaan muille henkilöille, ei kyseessä ole verovapaa arpajaisista saatu voitto.
Verohallinnon kannanoton mukaan, jos yhteispelissä ns. porukkalotossa on taustalla keskinäinen sopimus, mutta vain yksi henkilö on tunnistautunut Veikkauksen asiakkaaksi ja lunastanut pelin, tällöin Veikkaus maksaa tunnistautuneelle henkilölle voiton. Tunnistautuneelle henkilölle voitto on verovapaa. Muiden porukkaloton jäsenien voitto-osuus verotetaan muuna veronalaisena ansiotulona. Ansiotuloa verotetaan progressiivisesti jopa noin 50 % veroasteella, joten Verohallinnon muuttunut tulkinta yhteispelien verotuksesta voi muodostaa merkittävän veroansan porukkapelaamisessa. Ks. Lisää Verohallinnon ohjeesta.
Jos porukkalotossa ei ole sopimusta, tunnistautuneelle henkilölle voitto on verovapaa. Muille henkilöille annetut voitto-osuudet verotetaan lahjana eli tunnistautuneen pelaajan katsotaan antaneet voiton toiselle henkilölle (lahjoittamistarkoitus). Myös lahjaverotus on progressiivista. Lahjaveron määrään vaikuttaa myös lahjanantajan ja lahjansaajan välinen sukulaisuussuhde (lahjaveroluokka). Lähimmille sukulaisille ylin lahjavero on 17 prosenttia ja muille 33 prosenttia.
Verohallinnon tulkinnan mukaan muista maista saatuihin lottovoittoihin voidaan soveltaa vastaavia periaatteita. Lottovoiton saajaksi katsotaan kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti arpajaisiin tunnistautuneena osallistunut henkilö tai peliin osallistunut henkilö, jolle arpajaisten toimeenpanija on maksanut voiton.
Verohallinnon muuttunut tulkinta ei vaikuta perustuvan lainsäädäntöön, lain esitöihin tai julkaistuun oikeuskäytäntöön. Huomionarvoista on myös, että arpajaislain muutoksen taustalla tai tavoitteena ei ole ollut arpajaisvoittojen verotuksen muuttaminen. Nähtäväksi jää myös, miten suunniteltu Veikkauksen rahapelimonopoli osittainen purku tulee mahdollisesti toteutuessaan vaikuttamaan verotuskäytäntöön.
Verohallinnon tulkinta voi muodostua erityisen kohtuuttomaksi esimerkiksi tilanteessa, jossa aviopuolisot pelaavat vakiintuneesti yhdessä lottopelejä ilman, että molemmat puolisot tunnistautuvat jokaisella pelikierroksella peliriviä ostettaessa. Mahdollisesti myös maksu on suoritettu puolisoiden yhteistililtä ja puolisoilla on myös avio-oikeus toistensa omaisuuteen avioliiton päättyessä. Verohallinnon yhteis- ja porukkapelien muuttuneesta tulkintakäytännöstä voidaan saada tulevaisuudessa asiaa selventävää oikeuskäytäntöä.
1.2 Alaikäinen
Arpajaislain 14 a §:n mukaan alaikäinen ei saa pelata rahapelejä. Alaikäisen ei ole mahdollista tunnistautua Veikkaus Oy:n rekisteröityneeksi pelaajaksi ja siten esimerkiksi ostaa osuutta lottopeliin. Koska voitot maksetaan vain tunnistautuneille pelaajille, ei alaikäinen voi saada arpajaislaissa tarkoitetuista rahapeleistä TVL 85 §:n mukaista verovapaata arpajaisvoittoa. Verohallinnon tulkinnan mukaan voiton tai sen osan siirtäminen alaikäiselle katsotaan aina perintö- ja lahjaverolain 18 §:n mukaiseksi lahjaksi.
Verohallinnon ohjeen mukaan, jos alaikäinen osallistuu itsenäisesti jossain toisessa ETA-valtiossa toimeenpantaviin arpajaisiin kyseisen valtion lainsäädännön mahdollistamalla tavalla, voisi myös hänelle maksettava arpajaisvoitto kuitenkin olla tietyin edellytyksin TVL 85 §:n mukainen verovapaa arpajaisvoitto.
2 VOITTOVAROJEN ALKUPERÄN SELVITTÄMINEN
Pankeilla ja monilla muilla toimijoilla on velvollisuus tuntea asiakkaansa ja varmistaa asiakkaan varojen alkuperä. Lisäksi äkillisitä varallisuusaseman muutosta voi joutua selvittämään myös Verohallinnolle ja muille viranomaisille.
Voittaja on suositeltavaa pyytää Veikkaukselta verotustodistusta, jolla varojen alkuperä ja verovapaus on mahdollista myöhemmin osoittaa. Vastaavaa todistusta varojen alkuperästä on suositeltavaa pyytää myös ulkomaisilta toimijoilta.
3 SIJOITTAMINEN
Veikkauksen toteuttaman tutkimuksen mukaan suurvoittajat pyrkivät sijoittamaan voittonsa niin, että voitosta poikisi tuottoja myöhemminkin. Peräti 86 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi sijoittaneensa osakkeisiin tai rahastoihin.
Suurvoiton jälkeen varojen sijoittaminen, mahdollisen varainhoitajan valinta sekä sijoitusten hajauttaminen eri omaisuuslajeihin sekä maantieteellisesti ja ajallisesti on suositeltavaa tehdä suunnitellusti. Lisäksi sijoitustoiminnassa tulee huomioida verotus. Merkittävän omaisuuden sijoittamiseen ja hallitsemiseen on olemassa eri sijoitustuotteita ja rakenteita, joista osa tarjoaa myös veroetuja.
4 VEROTIETOJEN JULKISUUS
Suomalaiset lottovoittajat haluavat yleensä pitää voittonsa pienen piirin tietona. Veikkauksen teettämän kyselyn perusteella 87 prosenttia vastaajista oli kertonut voitostaan puolisolleen tai kumppanilleen. Kaksi kolmesta vastaajasta, joilla oli lapsia, oli kertonut voitostaan jälkikasvulleen. Omille vanhemmilleen oli kertonut vajaa puolet vastaajista, ja alle viidesosa kertoi voitosta työkavereilleen.
Lottovoittajan henkilöllisyys ei ole Suomessa julkinen tieto. Veikkaus kertoo voiton osuessa Suomeen, missä myyntipaikassa voittorivi on pelattu tai jos peli on pelattu netissä, voittajan kotikunnan. Yli 50 000 asukkaan kaupungeissa voidaan tarkentaa kaupunginosa tai muu alue. Veikkaus voi myös harkintansa mukaan kertoa voittajan sukupuolen sekä lisätietoja pelistä kuten pelin hinnan. Tarkempien tietojen julkaisemisen tulisi edellyttää nimenomaista lupaa voittajalta.
Itse lottovoitto ja varallisuus ei näy julkisissa verotiedoissa. Voittovarojen kerryttämän veronalaiset tulot ovat kuitenkin Suomessa julkisia. Edelliset vuoden verotiedot julkaistaan seuraavan vuoden marraskuussa. Media julkaisee vakiintuneesti yli 100 000 euroa verotettavia tuloja saaneiden henkilöiden nimen ja tulot. Kaikkien henkilöiden verotiedot ovat saatavissa puhelimitse Verohallinnolta tai sähköisesti Verohallinnon toimipisteissä. Julkisia verotietoja ovat:
- henkilön nimi, syntymävuosi ja maakunta
- valtion verotuksessa verotettava ansiotulo ja pääomatulo
- kunnallisverotuksessa verotettava tulo
- tulovero
- kunnallisvero
- maksuunpantujen verojen ja maksujen yhteismäärä
- ennakoiden yhteismäärä
- veronkannossa maksettava tai palautettava määrä eli jäännösvero tai veronpalautus
Huomionarvoista on, että julkiset verotustiedot eivät ole yhtä, kun henkilön todelliset tulot. Esimerkiksi osinkojen verovapaa osuus ei käy tiedoista ilmi ja myös verotettavan tulon muodostumista voidaan monesti lykätä.
Omiin verotettaviin tuloihin ja näin ollen julkisiin verotietoihin on siis mahdollista jossain määrin vaikuttaa. Jos tavoitteena yksityisyys niin harkittavaksi voi tulla esimerkiksi sijoitusyhtiön kautta sijoittaminen tai sijoitusvakuutus. Myös sijoituskohteilla on merkittävä vaikutus verotettavan tulon muodostumiseen. Suorien osakesijoitusten sijaan sijoitukset voidaan kohdistaa uudelleen sijoittaviin rahastoihin, jolloin verotettavaa tulon muodostumista voidaan lykätä rahasto-osuuden lunastukseen tai myyntiin. Oikein toteutetulla ja tilanteeseen sopivalla sijoitusrakenteella voidaan myös hallita omaisuutta tehokkaasti ja turvallisesti, tehdä rajat ylittyviä sijoituksia ja saavuttaa pitkän aikavälin veroetuja.
5 ULKOMAILLA OLESKELU JA MUUTTAMINEN
Useat lottovoittajat päätyvät matkustamaan paljon, hankkimaan kakkoskodin ulkomailta tai jopa muuttamaan ulkomaille.
Näissä tilanteissa tulee selvittää mahdollinen verovelvollisuus muihin maihin. Henkilöstä voi tulla verovelvollinen toisessa valtiossa esimerkiksi, jos hän oleskelee maassa huomattavasti tai hankkii sieltä asunnon. Suomen kansalaista pidetään myös lähtökohtaisesti Suomessa yleisesti verovelvollisena vielä maastamuuton jälkeen.
Ennen ulkomaille muuttamista, pidempää oleskelua ja asettautumista yhteen maahan tai asunnon/kiinteistön hankkimista on sekä Suomen että ulkomaiden verosäännökset ja ilmoitusvelvollisuudet suositeltavaa selvittää huolella ja varmistettava ainakin kaksikertaisen verotuksen poistaminen. Lisäksi huomioon tulee ottaa perintö- ja lahjaverotus, kiinteistöverotus ja muu verotus rajat ylittävässä tilanteessa. Ks. lisää ulkomaille muuttamisen verotuksesta.
6 PERHEOIKEUDELLISET ASIAKIRJAT
Lottovoiton jälkeen on lähtökohtaisesti suositeltavaa käydä läpi ja tarvittaessa laatia tai päivittää perheoikeudelliset asiakirjat, kuten testamentti, avioehtosopimus ja edunvalvontavaltuutus muuttunutta varallisuustilannetta vastaavaksi. Huolellisella suunnittelulla voidaan turvata omaisuutta ja siirtää omaisuus aikanaan henkilön tahdon mukaisesti sekä verotehokkaasti myös seuraavalle sukupolvelle. Perheoikeudellisissa asiakirjoissa voidaan huomioida myös esimerkiksi hyväntekeväisyys.
7 LAHJOITTAMINEN
Moni haluaa auttaa voitollaan myös muita. Veikkauksen teettämän tutkimuksen mukaan 85 prosenttia vastaajista kertoi auttaneensa läheisiään rahallisesti. Usein voitolla autetaan omia lapsia. Vastaajista yli puolet oli myös antanut rahaa hyväntekeväisyystyöhön.
Perintö- ja lahjaverolain mukaan lahjaveroa on suoritettava, jos lahjanantaja tai lahjansaaja asui lahjoitushetkellä Suomessa. Jos sekä lahjanantaja että lahjansaaja asuivat lahjoitushetkellä pysyvästi ulkomailla, lahjasta ei tarvitse maksaa lahjaveroa Suomeen. Lahjaveroa on kuitenkin aina suoritettava Suomessa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta sekä sellaisen yhteisön osakkeista tai osuuksista, jonka varoista enemmän kuin 50 prosenttia muodostuu Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta.
Jos lottovoittaja antaa voiton tai sen osan toiselle henkilölle, kyseessä on perintö- ja lahjaverolain mukainen lahja. Sama koskee myöhemmin annettavia lahjoja.
Lahjan arvona pidetään sitä rahamäärää tai lahjana annetun omaisuuden käypää arvoa, jonka lahjanantaja antaa toiselle henkilölle. Lahjansaaja on velvollinen maksamaan lahjasta lahjaveroa, jos lahjan arvo on vähintään 5 000 euroa. Samalta antajalta kolmen vuoden kuluessa saadut lahjat otetaan mukaan 5 000 euron rajaa laskettaessa. Jos lahjasta on maksettava lahjaveroa, lahjansaajan on annettava Verohallinnolle lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut lahjan haltuunsa.
Huomionarvoista on, että tietyissä olosuhteissa läheiselle annettua lainaa voidaan pitää verollisena lahjana. Lainaa voidaan pitää verollisena lahjana silloin, jos olosuhteista voidaan päätellä, ettei lainaa alun perinkään ollut tarkoitus maksaa takaisin. Verohallinnon tulkinnan mukaan lainan takaisinmaksusta täytyy laatia lyhennyssuunnitelma, ja lyhennysten maksaminen pitää pystyä todistamaan. Lainan määrän ja lyhennyssuunnitelman pitää olla realistinen lainan ottajan maksukykyyn nähden. Verohallinto voi katsoa laina verotuksessa lahjaksi esimerkiksi silloin, jos lainanantaja antaa lainan ottajalle verottomia lahjoja lainan lyhentämiseksi (esimerkiksi alle 5 000 euron lahjan noin kolmen vuoden välein). Verohallinto pitää myös vanhemmilta saatua lainaa yleensä lahjana, jos lapsella ei ole tuloja, joilla lainaa voisi lyhentää.
Huomionarvioista on, että lahjaveroa ei ole suoritettava toisen kasvatusta tai koulutusta varten tai toisen elatukseksi taikka muutoin antanut toiselle näihin tarkoituksiin sellaisessa muodossa, että lahjansaajalla ei ole mahdollisuutta käyttää lahjoitettua määrää muihin tarkoituksiin. Lahjaveroa ei tarvitse maksaa siitä, että maksaa toisen puolesta päivittäisiä elämisen kuluja, opiskelumaksuja tai muita kasvatus-, koulutus- tai elatusmenoja. Toisen puolesta voi siis maksaa esimerkiksi vuokran, sähkön, koulukirjat tai ruokaostokset. Tällaisesta lahjoituksesta ei tarvitse maksaa lahjaveroa, jos lahjansaaja ei voi käyttää lahjaa muuhun tarkoitukseen. Lahjaverovapauden edellytykset ovat kuitenkin tältä osin erittäin tiukat. Käytännössä toisen henkilön laskut tai kulut tulee maksaa suoraan esimerkiksi vuokranantajalle tai ruokakauppaan. Jos lahjansaajalle annetaan käteistä rahaa kulujen kattamiseen, kyse on verollisesta lahjasta, josta lahjansaajan pitää maksaa lahjaveroa. Verohallinnon tulkinnan mukaan rahalahjoituksesta pitää maksaa lahjaveroa aina, koska lahjansaaja voisi käyttää rahat muuhunkin tarkoitukseen. Sama voi koskea myös esimerkiksi rinnakkaismaksukortin käyttöä. Ks. lisää Verohallinnon ohjeessa.
Huomionarvoista on, että Verohallinto on nimenomaisesti arpajaisverotusta koskevassa ohjeistuksessaan nostanut esiin, että lahjaveroilmoituksen laiminlyönti tai väärän tiedon antaminen voi johtaa verorikoksen tunnusmerkistön täyttymiseen ja rikosilmoituksen tekemiseen. Verohallinto vaikuttaa siis tunnistaneen lotto- ja muiden arpajaisvoittajien tekemien lahjoitusten yleisyyden ja kohdistanee näihin korostuneesti valvontatoimia.
8 HYVÄNTEKEVÄISYYS
Veikkauksen kyselyyn vastanneista lottovoittajista yli puolet oli myös antanut rahaa myös hyväntekeväisyystyöhön.
Lähtökohtaisesti antaja ei saa hyväntekeväisyyteen tehdyistä lahjoituksista verovähennystä. Lahjoitus voi kuitenkin olla verovapaa yleishyödylliselle yhteisölle. Hyväntekeväisyyden kohteen taustat ja verostatus on hyvä varmistaa ennen lahjoituksen tekemistä.
Tietyin edellytyksin luonnollinen henkilö ja kuolinpesä voi kuitenkin vähentää tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen annetun rahalahjan. Edellytyksenä on, että lahjoitus on tehty Euroopan talousalueella olevalle julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle taikka näiden yhteydessä olevalle yliopistorahastolle. Lahjoitusvähennyksellä pyritään edistämään yliopistojen ja korkeakoulujen yksityistä rahoitusta. Lahjoitusvähennyksen edellytykset ja vaikutukset on syytä varmistaa ennen lahjoituksen tekemistä.
9 LOPUKSI
Elämää mullistavan lottovoiton osuessa kohdalle on suositeltavaa pysähtyä miettimään myös verotusta.
Erityisesti epäviralliset porukkapelit voivat johtaa veroansaan tai ainakin pitkään veroriitaan, jossa Verohallinnon tulkinta voidaan pyrkiä riitauttamaan. Lisäksi lottovoiton jälkeinen sijoitustoiminta, lahjoitukset ja mahdollinen ulkomailla oleskelu on syytä suunnitella huolella.
Näissä ja muissa verotukseen liittyvissä tulkintakysymyksissä on usein suositeltavaa kääntyä hyvissä ajoin kokeneen asiantuntijan puoleen.