Ulkomaille muuttaminen verovelvollisuus

Ulkomaille muuttaminen – verotus

Ulkomaille muuttaminen vaikuttaa tuloverotukseen, perintö- ja lahjaverotukseen sekä mahdollisesti myös omistamiesi ja johtamiesi yhtiöiden verotukseen. Lisäksi ulkomailla asuminen voi vaikuttaa myös muihin verolajeihin, kuten varainsiirtoverotukseen. 

Uuden kotimaan verosäännösten lisäksi tulee huomioida Suomen kansalliset verosäännökset sekä verosopimukset. Pahimmassa tapauksessa maastamuutto voi aiheuttaa jopa joidenkin tulojen kaksinkertaista verotusta.

Hallitus  on lisäksi  päättänyt 2021 budjettiriihessään ottaa käyttöön luonnollisten henkilöiden exit-veron (maastapoistumisvero, arvonnousuvero, exit tax) vuoden 2023 alusta alkaen (ks. lisää exit-verosta). Exit-veron tarkempi sisältö on vielä avoinna, mutta valmisteilla oleva exit-vero tulee ottaa huomioon maastamuuton ajoituksessa ja muussa suunniteelussa jo nyt.

Tuloverotuksessa verovelvollisuutta Suomeen voidaan havainnollistaa yksinkertaistaen lentoyhtiöiden etuohjelmista tutulla tasojärjestelmällä.

Suomen tuloverotuksen tasot

Basic

Yleinen verovelvollisuus

Silver

Kuuden kuukauden sääntö

Gold

Verosopimuksen mukainen asuminen

Platinum

Rajoitettu verovelvollisuus

Yleisesti verovelvollista verotetaan Suomessa sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista.

Kuuden kuukauden säännön perusteella ulkomailla tehdystä työstä maksettu palkka on verotonta Suomessa.

Verosopimus rajoittaa Suomen verotusoikeutta – esimerkiksi luovutusvoittojen verotus riippuu verosopimuksesta. Henkilön tulee edelleen jättää vuosittain veroilmoitus Suomeen.  

Verovelvollinen Suomeen vain Suomesta saaduista tuloista. Lähtökohtaisesti lähdeverotus eikä yleisestä veroilmoitusvelvollisuutta.

Yleinen verovelvollisuus (Basic)

Suomessa asuva henkilö on yleisesti verovelvollinen eli henkilöä verotetaan sekä Suomesta että ulkomailta saaduista tuloista (maailmanlaajuinen verovelvollisuus). Sinun katsotaan asuvan tuloverotuksessa Suomessa, jos:

    1. Sinulla on täällä varsinainen asunto ja koti, tai
    2. Oleskelet jatkuvasti Suomessa yli kuuden kuukauden ajan (tilapäinen poissaolo ei kuitenkaan estä pitämästä Suomessa oleskelua jatkuvana).

Suomen kansalaista pidetään kuitenkin Suomessa asuvana kunnes kolme vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jonka aikana hän on lähtenyt maasta, jollei hän näytä, että hänellä ei ole verovuonna ollut olennaisia siteitä Suomeen.

Jos siis olet Suomen kansalainen, niin sinua pidetään Suomessa asuvana muuttovuonna ja kolmena sitä seuraavana vuonna. Yleinen verovelvollisuus jatkuu, vaikka sinulle ei jää Suomeen varsinaista asuntoa ja kotia, etkä oleskele Suomessa yli kuutta kuukautta.

Yleisen verovelvollisuuden katkaiseminen tätä ennen edellyttää nimenomaista vaatimusta ja sen osoittamista, että kaikki ns. ”olennaiset siteet” Suomeen ovat katkenneet. Olennaisten siteiden katkeamisen osalta näyttövelvollisuus on poikkeuksellisesti verovelvollisella.

Kuuden kuukauden sääntö (Silver)

Suomessa asuvan henkilön ulkomailla työskentelystä saama tulo on lähtökohtaisesti Suomessa veronalaista. Kuuden kuukauden säännön perusteella ulkomailla tehdystä työstä saamasi palkka on kuitenkin Suomessa verotonta jos kaikki alla olevat ehdot täyttyvät:

  • Oleskelu ulkomailla johtuu työstä.
  • Työskentely ulkomailla kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta.
  • Suomen ja työskentelyvaltion välinen verosopimus ei estä palkan verottamista työskentelyvaltiossa.
  • Työntekijä ei oleskele Suomessa enempää kuin keskimäärin kuutena päivänä kuukaudessa ulkomaantyöskentelyn aikana (mukaan lukien matkapäivät).
  • Työnantaja ei ole suomalainen julkisyhteisö, Finpro ry eikä työtä tehdä suomalaisessa laivassa tai lentokoneessa.

Ks. Verohallinnon kuuden kuukauden säännön soveltumistesti:   

Kuuden kuukauden säännön soveltumista vaaditaan vuosittain veroilmoituksella, jossa ilmoitetaan myös Suomen verosta vapautettu palkkatulo ja esitetään soveltumisedellytysten täyttyminen. Näin ollen esimerkiksi Suomessa vietetyistä päivistä on pidettävä kirjaa.

Verosopimuksen mukainen asuminen (Gold)

Vaikka säilyisit Suomessa yleisesti verovelvollisena kolmen vuoden säännön perusteella voi verosopimus rajoittaa Suomen verotusoikeutta. Tämä edellyttää, että Suomella on voimassa verosopimus uuden asuinvaltiosi kanssa ja olet verosopimuksen mukaan uudessa asuinvaltiossasi asuva. Verosopimuksissa ratkaistaan ns. kaksoisasumistilanteet, jossa molemmat valtiot pitävät henkilöä kyseisessä valtiossa asuvana.

Verosopimusten ns. ”tie braker” säännöksen mukaan sinun katsotaan yleensä asuvan verosopimusta sovellettaessa siinä valtiossa jossa, sinulla on:

  1. Vakinainen asunto.
  2. Jos vakinainen asunto on käytettävissä useassa valtiossa, sinun katsotaan asuvan siinä valtiossa, johon sinulla on kiinteämmät henkilökohtaiset ja taloudelliset siteet (elinetujen keskus).

Useimmiten verosopimuksen mukainen asuinvaltio saadaan määriteltyä edellä mainitun vakituisen asunnon tai elinetujen keskuksen perusteella. Ellei kaksoisasuminen ratkea näillä, tarkastellaan seuraavaksi oleskeluasi ja kansalaisuuttasi.

Jo verosopimuksen mukaisen asuinvaltion siirtyminen voi rajoittaa tai estää kokonaan Suomea verottamasta saamiasi luovutusvoittoja ja osinkotuloa. Lähtökohtaisesti Suomi kuitenkin säilyttää aina verotusoikeuden Suomessa sijaitsevista kiinteistöistä, asunto-osakeyhtiöistä ja muista keskinäisistä kiinteistöyhtiöistä saatuihin vuokratuloihin ja luovutusvoittoihin. Tavallisten kiinteistöyhtiöiden osakkeiden osalta tilanne riippuu ratkaisevasti soveltuvasta verosopimuksesta.

Useat Suomen solmimista verosopimuksista sisältävät kuitenkin verosopimukseen ympätyn kolmen vuoden säännön, jonka perusteella Suomi säilyttää verotusoikeutensa vielä maastamuuton ja verosopimuksen mukaisen asuinvaltion siirtymisen jälkeen. Ainakin seuraavissa Suomen tekemissä verosopimuksissa on sovittu, että Suomi saa verottaa yleisesti verovelvollisia kansalaisiaan (ns. ympätty 3 vuoden sääntö), vaikka heidät verosopimusta sovellettaessa katsottaisiinkin toisessa sopimusvaltiossa asuviksi:

Arabiemiraatit, Argentiina, Barbados, Brasilia, Etelä-Afrikka, Filippiinit, Italia, Jugoslavia, Korea, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Meksiko, Pakistan, Romania, Saksa (vuosi 2017 viimeinen vuosi), Sambia, Slovakia, Sri Lanka, Thaimaa, Tsekki, Ukraina, Uusi-Seelanti, Uzbekistan, Venäjä ja Viro.

Lisäksi esimerkiksi Iso-Britannian kanssa solmittu verosopimus sisältää erityisen lausekkeen, joka antaa Suomelle verotusoikeuden vielä maastamuuton jälkeen. Lisäksi EU valtioiden osalta huomionarvoista on, että Suomella ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa verosopimusta Portugalin kanssa eikä verosopimuksen mukaista suojaa voi näin ollen saada muutettaessa Portugaliin.

Vaikka verosopimus rajoittaa Suomen verotusoikeutta tiettyyn tuloon on sinun yleisesti verovelvollisena kuitenkin ilmoitettava maailmanlaajuiset tulot vuosittain Suomeen veroilmoituksella. 

Vaatimuksen uuden asuinvaltion katsomisesta verosopimuksen mukaiseksi asuinvaltioksi voi esittää veroilmoituksella. Tiedon verosopimuksen mukaisesta asuinvaltiostasi saat tällöin seuraavana vuonna annettavalla verotuspäätöksellä. Tämän lisäksi voit hakea muutosta verokorttiisi jo aikaisemmin, mutta muutosverokortti ei ole vielä lopullinen päätös verosopimuksen mukaisesta asuinvaltiostasi.

Ennakolta sitovan päätöksen verosopimuksen mukaisesta asuinvaltiosta saat hakemalla verottajalta maksullista ennakkoratkaisua. Ennakkoratkaisun hakeminen verosopimuksen mukaisesta asuinvaltiosta onkin yleensä suositeltavaa.

Rajoitettu verovelvollisuus (Platinum)

Suomen kansalaisen muuttaessa ulkomaille hänestä tulee pääsääntöisesti rajoitetusti verovelvollinen vasta muuttovuoden ja kolmen sitä seuraavan vuoden jälkeen. Sinut voidaan kuitenkin katsoa rajoitetusti verovelvolliseksi jo ennen tätä, jos osoitat, että muutto on pysyvä ja ettei sinulle ole jäänyt ulkomaille muuton jälkeen mitään olennaisia siteitä Suomeen:

 

Kolmen vuoden säännön olennaiset siteet

Kolmen vuoden yhtäjaksoisen ulkomailla asumisen jälkeen sinua voidaan pitää yleisesti verovelvollinen vain, mikäli sinulla on edelleen erityisen vahvoja siteitä Suomeen. Erityisten vahvojen siteiden osalta näyttövelvollisuus on lähtökohtaisesti Verohallinnolla.

Rajoitetusti verovelvollisena sinulla ole yleistä veroilmoitusvelvollisuutta Suomeen. Veroilmoitus on kuitenkin jätettävä mm. Suomessa sijaitsevan kiinteistön tai asunto- tai kiinteistöyhtiön osakkeen omistuksen perusteella saaduista vuokratuloista ja luovutusvoitoista. Muutoin pääsääntönä on Suomesta saatujen tulojen osalta lähdeverotus.  Uudesta asuinvaltiostasi riippuen voit olla oikeutettu verosopimuksen mukaiseen alhaisempaan lähdeveroprosenttiin esimerkiksi Suomesta saatujen osinkojen osalta.

Voit hakea rajoitettua verovelvollisuutta esittämällä siitä vaatimuksen ja selvittämällä olennaisten siteiden katkeamisen veroilmoituksellasi. Saat tällöin tiedon verostatuksestasi seuraavana vuonna annettavalla verotuspäätöksellä. Tämän lisäksi voit hakea lähdeverokorttia jo aikaisemmin, mutta annettu lähdeverokortti ei ole vielä lopullinen päätös rajoitetusta verovelvollisuudesta.

Ennakolta sitovan päätöksen olennaisten siteiden katkeamisesta ja rajoitetusta verovelvollisuudesta saat hakemalla verottajalta maksullista ennakkoratkaisua. Ennakkoratkaisun hakeminen olennaisten siteiden katkeamisesta ja rajoitetusta verovelvollisuudesta onkin yleensä suositeltavaa.

Perintö- ja lahjaverotus

Perintö- ja lahjaverotuksessa verovelvollisuus Suomeen muodostuu, jos joko lahjanantaja/perittävä tai lahjansaaja/perillinen asuu Suomessa. Suomen solmimat perintöverosopimukset voivat kuitenkin rajoittaa Suomen verotusoikeutta kansainvälisissä tilanteissa.

Esimerkiksi Sveitsin perintöverosopimuksen mukaan jos perinnönjättäjä asui Sveitsissä, Suomeen on suoritettava perintöveroa vain Suomessa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta (ei esim. suomalaisista asunto-osakkeista) vaikka perillinen asuisi Suomessa. Huomionarvoista, on että perintöverosopimukset soveltuvat vain varsinaiseen perintöön, eivät lahjanantaja elinaikana antamiin lahjoihin tai ennakkoperintöihin.

Perintö- ja lahjaverotuksen asumiskäsite arvioidaan lähtökohtaisesti itsenäisesti eikä siihen sovelleta tuloverotuksen tavoin kolmen vuoden sääntöä eikä sellaisenaan myöskään puolen vuoden jatkuvaa oleskelua.

Näin ollen on mahdollista, että vaikka olisit Suomessa yleisesti verovelvollinen kolmen vuoden säännön perusteella sinun ei katsottaisi kuitenkaan asuvan perintö- ja lahjaverotuksen osalta Suomessa. Epätodennäköisempää, mutta ei kuitenkaan mahdotonta, on että tuloverotuksessa rajoitetusti verovelvollisen katsottaisiin kuitenkin asuvan perintö- ja lahjaverotuksen osalta Suomessa. Myös lahjaverotuksessa verovelvollisuus Suomeen voidaan varmistaa ennakolta Verohallinnolta haettavalla maksullisella ennakkoratkaisulla.

Perintö- ja lahjaverotuksen lisäksi on huomionarvoista, että uuden asuinvaltion jäämistöoikeus ja aviovarallisuutta koskevat säännökset voivat myös poiketa huomattavasti Suomen säännöksistä. Lähtökohtaisesti ulkomaille muuton yhteydessä onkin suositeltavaa tarkastella ja päivittää sekä mahdollinen avioehtosopimus että testamentti.

Yhtiön verovelvollisuus

Sinun oman verotuksesi lisäksi ulkomaille muutto voi vaikutta myös omistamasi ja johtamasi yhtiön tai työnantajasi verotukseen. 

Yhtiölle voi muodostua kiinteä toimipaikka uuteen asuinvaltioosi johtopaikan, muun toimipaikan tai epäitsenäisen edustajan perusteella.

Lisäksi yhtiö voidaan katsoa uudessa asuinvaltiossasi yleisesti verovelvolliseksi tosiasiallisen johtopaikan perusteella. Suomessa on ollut vuodesta 2020 alkaen käytössä maastapoistumisvero (exit tax) jos yhteisö siirtyy rajoitetusti verovelvolliseksi tai verosopimuksen mukaan toisessa maassa asuvaksi (EU:n veronkiertodirektiivi).

Maasta muuton yhteydessä on erittäin suositeltavaa selvittää vaikutukset myös harjoittamaasi yritystoimintaan ja muuhun sijoitustoimintaan.

Lopuksi

Maastamuuton yhteydessä verotukseesi vaikuttaa uuden kotimaasi verosäännöksien lisäksi Suomen verosäännökset sekä verosopimukset. Myös EU oikeudella voi olla ainakin tulkintavaikutusta.

Suomen maastamuuttoa koskevat verosäännökset ovat varsin monimutkaisia ja tulkinnanvaraisia. Verotukseesi vaikuttaa ratkaisevasti maastamuuton pysyvyys, Suomessa oleskelu sekä Suomeen jäävät siteet.

Tuloverotuksessa sovellettava Suomen kansalaisia koskeva kolmen vuoden sääntö aiheuttaa usein kaksoisasumistilanteen, joissa sinua pidetään maastamuuton jälkeen yleisesti verovelvollisena sekä Suomessa että uudessa asuinvaltiossasi. Vastaavasti useisiin Suomen solmimiin verosopimuksiin on ympätty kolmen vuoden sääntö. Tällöin Suomi saa verottaa  kansalaisiaan samaan tapaan kuin heidän asuessaan Suomessa, riippumatta verosopimuksen rajoituksista. Saamiasi tuloja voidaan verottaa molemmissa maissa ja toisessa maassa maksettujen verojen hyvittäminen voi olla työlästä ja aikaa vievää. Joskus hyvitys jää lopulta kokonaan saamatta ja saamaasi tuloa verotetaan kahteen kertaan. Sama ongelma esiintyy osittain myös perintö- ja lahjaverotuksessa. 

Verostatuksesi onkin maastamuuton yhteydessä poikkeuksellisen epävarma. Oheista cheklistiä voi pyrkiä hyödyntämään maastamuuttoon soveltuvien verosäännösten hahmottamisessa:

Maastamuuton yhteydessä pyritään  varmistamaan verotuksesi kunkin tulolajin osalta sekä Suomessa että kohdemaassa. Tämä tehdään molemmissa maissa yhteistyössä asiaan perehtyneneiden asiantuntijoiden kanssa. Tarvittaessa verostatuksesti varmistetaan Suomessa ennakkoratkaisulla. Näin erityisesti jos sinulla on merkittävissä määrin omaisuutta ja tuloja. Samalla pyritään huomoimaan myös yritys- ja sijoitustoimintasi, aviovarallisuussuhteet, jäämistöikeus ja muut asiat joihin maastamuuttosi vaikuttaa.

Huomionarvoista on, että maastamuutto voi vaikutta myös omistamiesi ja johtamiesi yhtiöiden tai työnantajasi verotukseen ja seuraukset voivat olla yllättäviä mm. maastapoistumisveron muodossa. Lisäksi ETA-alueen ulkopuolelle muutettaessa voi maastapoistumisvero kohdistua myös sinuun itseesi, jos olet saanut osakkeita aikaisemmin veroneutraalissa osakevaihdossa. 

Maastamuuton jälkeen sekä paluumuuttotilanteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota Suomessa oleskelun määrään. Sinun verovelvollisuutesi arviointiin voi vaikuttaa lisäksi mm. perheesi palaaminen Suomeen tai osallistuminen jälleen Suomessa harjoitettavaan yritystoimintaan.

* Hallitus  on  päättänyt 2021 budjettiriihessään ottaa käyttöön exit-veron (maastapoistumisvero, arvonnousuvero, exit tax) vuoden 2023 alusta alkaen. Exit-veron tarkempi sisältö on vielä avoinna, mutta valmisteilla oleva exit-vero tulee ottaa huomioon maastamuuttosuunnitelmassa jo nyt (ks. lisää exit-verosta).

Share this post

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook
Share on tumblr
Share on reddit
Share on pinterest
Share on print
Share on email