Turun hovioikeuden 16.3.2023 antamassa ratkaisussa henkilön katsottiin syyllistyneen perusmuotoiseen veropetokseen 4.558,67 euron pääomatulon ilmoittamatta jättämisestä josta hänelle oli jäänyt määräämättä veroa 1.094,08 euroa.
THO 2023:1
A oli jättänyt ilmoittamatta Verohallinnolle pääomatuloja ja välttänyt 1.094,08 euron verot.
Korkein oikeus on petoksen ja törkeän petoksen välistä rajanvetoa harkitessa ratkaisussaan KKO 2015:52 todennut, että huomattavaa hyötyä koskevan arvioinnin tulisi olla toisiaan vastaavissa eri rikoksissa lähtökohtaisesti samanlaista. Hovioikeus katsoi, että samaa periaatetta on sovellettava myös hyödyn vähäisyyden arvioinnissa. Veropetoksessa ei siten ole perusteita arvioida rikoksella tavoitellun hyödyn vähäisyyttä toisin kuin muissa vastaavissa rikoksissa. Kun vähäisyyden kokonaisarviossa ei ollut hyödyn määrän lisäksi muita huomioon otettavia seikkoja, veropetosta ei voitu pitää lievänä.
Verohallinto vaikuttaa myös kiristäneen rikosilmoitusharkintaa. Verotarkastukset ja muut verotuksen oikaisut verovelvollisen vahingoksi siirtyvät yhä useammin rikosilmoitusharkintaan myös taloudelliselta intressiltään varsin vähäisissä asioissa.
Merkittävämmät harmaan talouden torjunnassa tehdyt verotarkastukset vaikuttavat siirtyvän jo lähes järjestäen rikosprosessiin. Verohallinnon 2022 vuosikertomuksen mukaan harmaan talouden torjunnassa tehdyistä tarkastuksista toimenpiteitä aiheutti 91 prosenttia (2021: 94 %) ja rikosilmoitusharkintaan eteni 87 prosenttia (2021: 86 %).
Verotarkastusprosessissa ja Verohallinnon selvityspyyntöihin vastatessa tulee siis huomioida enenevästi myös rikosprosessin riski.